KAUPUNKIKEHITYS

Esittelyssä: Juutinrauman silta

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2000 vihittiin käyttöön Skanskan yksi suurimmista ja monimutkaisimmista projekteista – Juutinrauman silta. Silta yhdistää kaksi pohjoismaista metropolialuetta, Tanskan pääkaupungin Kööpenhaminan ja Ruotsin kolmanneksi suurimman kaupungin Malmön. Sillan valmistuminen kiihdytti välittömästi alueen kehitystä, ja tänään Juutinrauma on yksi Euroopan dynaamisimmista kasvualueista.

Juutinrauman silta on yhdistetty rautatie- ja maantiesilta Juutinrauman salmen yli. Se on maailman pisin yhdistetyssä rautatie- ja maantieliikennekäytössä oleva vinoköysisilta huikealla 7 845 metrin pituudellaan. Sen ylemmällä kannella kulkee nelikaistainen moottoritie kun alempi kansi on varattu kaksiraiteiselle rautatielle. Tämä massiivinen rakennusprojekti vaati Skanskalta parasta mahdollista osaamista, materiaaleja ja teknologiaa. Haastavuudestaan huolimatta silta valmistui puoli vuotta etuajassa ja budjettikehyksen puitteissa.

 

Idean pitkä historia

 

Ajatusta Ruotsin ja Tanskan ylittävästä kiinteästä kulkuväylästä eläteltiin yli vuosisata. Idea esiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1910, tosin aluksi ajatus oli rakentaa salmen ali rautatietunneli. Vuoteen 1936 mennessä ajatus oli kiteytynyt tunnelista sillaksi, mutta idea jäi toisen maailmansodan jalkoihin.

 

Vuonna 1995 sillan rakentaminen päästiin vihdoin aloittamaan Skanskan ja kolmen muun yrityksen muodostamalla konsortiolla. Haasteita riitti aloittamisen jälkeenkin, kun merenpohjasta löytyi tusina toisen maailmansodan aikaisia pommeja.

 

Monimutkainen mutta menestyksekäs projekti

 

Juutinrauman silta koostuu itse sillasta, keinotekoisesta saaresta sekä tunnelista, jotka yhdistävät Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit. Suuren ja monimutkaisen sillan toteuttaminen vaati valtavaa tarkkuutta. Kaikki sen osat valmistettiin maalla ja koottiin merellä. Projektiin liittyi laajaa ruoppaustyötä veden virtauksen ylläpitämiseksi salmessa. Ruopatusta materiaalista rakennettiin keinotekoinen Peberholmin saari, josta silta muuttuu tunneliksi ennen Kastrupin lentokenttää.

Sää ja merivirrat aiheuttivat ajoittain huolta. Sillan rakentaminen vaati myös häiriöiden minimoimista Juutinrauman meriliikenteessä. Silta valmistui kuitenkin puoli vuotta etuajassa tilaajan ja urakoitsijan välisen erinomaisen yhteistyön johdosta.


Ainutlaatuinen ekosysteemi vaati erityistä huolenpitoa


Juutinrauma-projektin suunnittelu tehtiin uraauurtavien ympäristöstandardien mukaan. Herkästä meriympäristöstä haluttiin pitää huolta, ja sen vaikutuksia kasvi- ja eläinlajistoon seurattiin koko projektin ajan tarkasti.

 

Itämeressä on ainutlaatuinen meriekosysteemi, joka on riippuvainen suolaisen ja happirikkaan veden virtauksesta Pohjanmereltä. Juutinrauman silta suunniteltiin siten, että veden virtauksen muutokset salmen läpi minimoitiin ja meriympäristöä muutettiin mahdollisimman vähän. Silta on jopa toiminut ympäristönsuojelijana itsessään. Sen pinta on luonut uusia elinympäristöjä ja se on vähentänyt ilmansaasteita aiempaan lauttaliikenteeseen verrattuna.

 

Projektia pidetäänkin malliesimerkkinä suurten rakennushankkeiden ympäristövaikutusten minimoinnissa. Juutinrauman silta voitti IABSE (International Association for Bridge and Structural Engineering) Outstanding Structure -palkinnon vuonna 2003 innovatiivisten suunnittelu- ja rakennushallintatekniikoiden ja ympäristönäkökulmien vuoksi.


Enemmän kuin vain silta

 

Skanska toimi projektissa sillanrakentajana sanan kaikissa merkityksissä. Juutinrauman silta yhdistää enemmänkin asioita kuin kaksi maata. Sen lisäksi, että silta liikuttaa ihmisiä konkreettisesti, se tarjoaa täysin uusia mahdollisuuksia asumiseen, työpaikkoihin ja opiskeluun salmen eri puolilla asuville ihmisille. Silta on tärkeä yhteys Ruotsista Manner-Eurooppaan. Autolla sillan ylittää noin kymmenessä minuutissa, junalla vielä nopeammin. Päivittäin noin 20 000 ihmistä pendelöi salmen yli. Yli 20 vuoden aikana sillan onkin ylitetty jo noin 114 miljoonaa kertaa.